sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Kuulumisia: Mitähän tästäkin taas tulee..


Praktikumit ovat lopputehtävää vaille hoidettu. Jäljellä on ”vain” juuri alkanut sivuaine, yksi tentti ja gradu. Treenissä on tapahtuntu ns. muodonmuutos, eli jääaikaa on reippaasti vähemmän. Tässä muun touhun ohella suoritan työharjoittelutunteja, joista viidesosa on sentään koossa. Jos jokin tätä kaikkea helpottaa, niin se että olen (kerrankin) tehnyt edes vähän selkeitä suunnitelma. Suuri apu on ollut siitä, että listaan eri rästityöt itselleni näkyviin. Näin työmäärä on helpompi hahmottaa, eikä asioita unohdu niin helposti. Ainakin hengissä ollaan selvitty tästä tavoitteellisen treenin ja opiskelun yhdistämisestä. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan, kyllä sitä positiivisuuttakin löytyy. Mutta jos mukaan saa heittää pienen palan avautumista..

Väsyttää!
Voi kyllä. En tiedä onko työmäärä suoranaisesti suuri, vai onko kyse esimerkiksi puutteellisista organisointikyvyistä. Tai ehkä kyse on siitä klassisesta kevätväsymyksestä? Väsymystä ehkäistäkseni ja jaksamista lisätäkseni olen yrittänyt panostaa riittävään unimäärään. Nukkumaanmenoajan suhteen ongelmaa ei ole, vaikka vielä vähän voisi aikaistaakin. Suurempi haaste on nukkua yön aikana. Toisaalta ehkä tuo epämääräinen nukkuminen on osa aikuisuutta?


Kuvahaun tulos haulle homer simpson tired


Väsymys voi olla myös pienoista tympääntymistä. Kieltämättä kaipaisin lomaa. Jos en levätäkseni, niin tehdäkseni jotain muuta. Tai edes paetakseni minuuttiaikataulusta ja rästitöistä. Mistään ylitsepääsemöttämästä tilanteesta ei ole kyse, vaan enemmänkin kyllästymisestä. Uskon kyllä saavuttavani maisterin statuksen ennemmin tai myöhemmin, mutta nyt motivaatio taitaa hieman takkuilla. Toisaalta motivaatiota nostaa ajatus siitä, että tämän rutistuksen jälkeen homma alkaa olla ohi. Ehkä tässä siis sittenkin saa homman pulkkaan.

Salitreeni takkuilee
Nyt kävi tämäkin! Kyse voi toisaalta olla kyllästymisestä, mutta myös tarpeesta palautua vähän perusteellisemmin. Olen suunnitelman mukaisesti vetänyt kevyempää viikkoa, eli pienemmän vastukset ja muutenkin kevyempi meininki. Kevennyksestä huolimatta lihakset eivät tunnu siltä mitä toivoisin. Turvotusta ei pahemmin ole, mutta lievä vihlonta lähinnä ärsyttää. Pakko kai se on hyväksyä, että palautuminen on vielä vaiheessa.



Kuvahaun tulos haulle homer simpson tired


Toisaalta salilla käyminen on ollut opiskelun ohella tapa rentoutua. Tarpeen palautua ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa salikieltoa, vaan treenin sisällön keventämistä entisestään. En liene ainoa, mutta se jos mikä vaatii itsekuria.. Toisaalta uskon pystyväni siihen muistuttamalla itseäni siitä energiasta, mitä pieni höllääminen voi tuoda.

..mutta jäällä menee paremmin!
Niin, ei tämä ihan toivotonta ole. Olen parilla jäävuorolla saanut hypättyä kohtuullisia kaksoissalchoweita. Myös kaksoisritti lähti pyörimään paremmin kun ymmärsin hartioiden käytön merkityksen. Nyt vain onnistunutta alastuloa odotellessa.. Olen yrittänyt suunnitelmen mukaisesti terästäytyä askeleissa. Mitään massiivista panostamista en ole saanut aikaan, mutta ulkokäänteitä on tullut treenattua molempiin suuntiin! Tosin käänteen takaperin tahtovat aiheuttaa harmaita hiuksia.. Niin, nehän yleensä opitaan ensimmäisellä yrittämällä?

Axelin suhteen päätin olla stressaamatta, mikä oli päätöksenä järkevä. Tuossa hypyssä on ollut jotain hyvin pirullista. Välillä onnistuu, välillä ei. Vihdoin ja viimein tajusin, ettei axel ratkaise kaikkea. Minulla syystä tai toisesta on vaikeuksia sen kanssa. Jatkan harjoittelua, mutta oppiminen tapahtukoon milloin sen aika on. Mutta jos siinä välissä on mahdollista oppia jotain muuta, kannattaa mahdollisuuteen tarttua. Pirueteissa olen osaksi vitsinä kokeillut muutaman kerran ”harppipiruettia”. Asentohan ei ole mikään esteettinen, peräti koominen. Mutta pienet ”uutuudet” piristävät!

Soittoharrastus hengissä
Tästä olen ollut iloinen! Harjoittelun määrä takaa lähinnä taitojen ylläpitämisen, mutta uuttakin on opittu. Noita 3/3-tason kappaleita tosin näyttää oppivan hiljakseen pienemmälläkin harjoittelumäärällä. Tällä hetkellä työn alla on Bachin preludin nro. 14 ohella kappele nimeltä ”Pienet tuulimyllyt”, joka on teknisesti hieman helpompi. Mitään stressiä en aio soitosta ottaa.



Kuvahaun tulos haulle digital piano


Kun suostun päästämään irti tuosta Bachin kappaleesta, tilalle voisin yrittää ottaa jotain muuta kuin barokkikappaleita. Minulla tuollainen Mozartin sonaateista koostuva nuottikirja, mutta jostain syystä ne eivät nappaa. Chopin voisi olla kiva, tai ehkä pahimmassa tapauksessa voisin tutustua johonkin minulle uuteen. Siispä etsinnät käyntiin, onneksi Youtube auttaa paljon!

Pohdintaa..
Nyt kun tarkemmin miettii, pidemmän päälle asiat ovat väsymyksestä huolimatta ihan kohtuullisessa jamassa. Tietenkin väsymys ja ainakin satunnaiset univaikeudet verottavat voimia ja jaksamista. Ns. sivutuotteena maailmakin näyttää hivenen..ei niin mukavalta paikalta. Mutta onneksi yksikin paremmin nukuttu yö muuttaa tilannetta paljon. Eli nukkuminen taitaa todellakin olla asia, jonka eteen kannattaa yrittää parhaansa.

Jos vielä jotain positiivista tähän haluan lisätä, niin tuo kelien lämpeneminen, uuden nurmikon kasvaminen ja kukkien bongaaminen piristää kovasti! Vaikka ”auringonpalvonta” ei suoranaisesti kiinnosta, voisin ihan mielelläni siirtyä pian ulkosalle tenttikirjan kanssa. Ja toki jos riittävän pitkää jatkojohtoa löytyy, mikään tuskin estää siirtämästä ”työpistettä” keittiöstä parvekkeelle. Ai helvata, parvekkeen lasit pitäisi pestä.. itse asiassa keittiö ja kirjasto ovat oikein mukavia työalueita..


Kuvahaun tulos haulle homer simpson thinking


Kunhan tässä saa tehtävän toisensa jälkeen alta pois, ehkäpä se energisyys sieltä vähitellen palaa ja mielessä pyörisi muutakin kuin tekemättömiä tehtäviä. Ja varmasti se treenikin lähtee taas kulkemaan, kunhan kroppa saa hieman lepoa. Hölmöä optimismia tai ei, eiköhän tästä selvitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti