maanantai 9. huhtikuuta 2018

Käynti ravitsemusterapeutin puheilla


Tuohon ”dieettiini” tukea saadakseni käännyin ravitsemusterapeutin puoleen. Tarkoitus oli saada apua päivän energiamäärän hahmottamiseen ”ruokalistan” kautta. Ylipäänsä toivoin saavani kuulla ammattilaisen mielipiteen aktiiviliikkujan ruokavaliosta. Mitään suoria vastauksia tai valmiita ohjeita en odottanut, mutta ohjausta sen sijaan kyllä.

Ravitsemusterapeutti vaikutti oikein mukavalta. Kerroin rehellisesti taustani, tilanteen vuosi sitten, ”dieetistäni” sekä liikuntaharrastuksesta. Kävimme sitten läpi nykyistä ”ruokalistaani”, joka hyvinä päivinä yltää vaadittaviin energiamääriin, mutta huonompina parantamisen varaa on. Erittäin positiivisena pidän ravitsemusterapeutin kysymystä pyrkimyksistäni ravinnon suhteen. Tähän oli helppo vastata: Haluan saada energiansaantini sille tasolle, että liikkuminen käy ongelmitta, samoin palautuminen. Lisäksi haluan jaksaa viettää aikaa puolison kanssa mm. ulkoillen, käymällä eri paikoissa yms. Eli en makaamalla sängyn pohjalla voimat viimeisen päälle poissa.



Kuvahaun tulos haulle food fuel


Sitten jokin ei täsmännyt. Minusta alkoi tuntua, kuin olisin tullut alkujaan painonpudottajalle tarkoitettuun neuvontaan. Kun puhuin satunnaisista lipsahduksista, jouduin erikseen selittämään että kyse oli siitä, etten saa silloin syötyä niin paljoa kuin pitäisi. Kyse ei siis ollut esimerkiksi ruuan korvaamisesta karkeilla ja jäätelöllä, vaan esimerkiksi rahkalla. Onneksi takaisin palannut näläntunne auttaa tässä paljon, mutta silti minulle jäi sellainen tunne, kuin tällaiset haasteet syömisessä olisivat vieraampia.

Voi olla että ylireagoin, yliajattelen ja ylianalysoin. Se on varsin mahdollista. Mutta jos hetkellisesti sorrun sellaiseen nyt ihan luvan kanssa, minulle jäi sellainen tunne, että ravitsemusterapia keskittyy suurimmaksi osaksi syömisen vähentämiseen ja energiamäärän laskemiseen. Teologina tiedän ravitsemustieteestä mm. kaiken. Edelleenkin uskon, että monilla ihmisillä ongelmana ei ole suoranaisesti liian suuret ruokamäärät, vaan liian vähäiset. Tai oikeastaan liian epäsäännölliset ruokailuvälit. Kun paasto venähtää kuuteen tuntiin tai yli, luonnollisesti sitä tulee tankattua hieman enemmän, ihan jo pitkään kyteneen nälänkin vuoksi. Jos saman määrän energiaa sen sijaan jakaa hieman tasaisemmin pitkin päivää, keho ehkä suostuisi jopa hyödyntämään sitä hieman tehokkaammin.


Kuvahaun tulos haulle good carbs


Avuksi sain ns. normaalin aikuisen ihmisen ruokavaliota kuvaavan, kuvilla varustetun listan. Tämä oli siis se perinteinen 2000 kcal:n lista. Tuohon listaan ravitsemusterapeutti sitten teki manuaalisesti lisäyksiä niin, että se muutama vaadittava satanen saadaan kokoon. Tämä oli erittäin huomaavaista, ja arvostan vaivannäköä. Kummastelin lähinnä näiden valmiiden mallien yksipuolisuutta. Ilmeisesti aktiiviliikkujille ei ole vastaavanlaisia malleja. Tähän ravitsemusterapeutti oli siis täysin syytön, lähinnä yleistä tilannetta kummastelen.

Mikäli epäilykseni siitä, että ravitsemusterapeutti on tottunut kohtaamaan pääasiassa painonpudotukseen tähtääviä henkilöitä osuu oikeaan, herää uusi kysymys: Osaavatko/uskaltautuvatko muut, jonkin muun ravitsemukseen liittyvän haasteen kanssa kamppailevat hakeutua ravitsemusterapeutin puheille? Jätän jyrkemmät johtopäätökset tällä kertaa väliin, sillä tiedän kokonaistilanteesta liian vähän. Silti esittäisin tähän loppuun kysymyksen, johon voi vastata vapaasti:


Kuvahaun tulos haulle always on diet


Pyörivätkö ravitsemusasiat nykyään pääasiassa laihdutuksen ympärillä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti