lauantai 3. maaliskuuta 2018

Treenikuulumisia: Aerobiset vähemmälle ja lisää toiminnallisuutta!

Kisa lähestyvät ja treeniä on jouduttu muokkaamaan sen mukaisesti. Miten onkaan sujunut? Onko aikaisempien vuosien virheistä opittu mitään? Onneksi kyllä! Totta puhuen olen ihan tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen, vaikka mitään huikeita harppauksia ei olekaan tapahtunut. Edistystä sen sijaan kyllä. Kisaohjelma kuitenkin kuormittaa paljon, vaikka kunto onkin kasvanut. Siksi olen tarkoituksella tehnyt pieniä muutoksia kokonaisuuteen.

Salilla
Salitreenissä on tiedossa ehkä selkeimpiä muutoksia, mutta ei mitään dramaattista. Koska kisaohjelman harjoittelu vie runsaasti energiaa, olen vähentänyt pitkiä aerobisia salilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yli puolen tunnin polkemismomentteja ei tule olemaan muutamaan viikkoon, eikä stepperilläkään vietetä aikaa 20-25 minuuttia enempää. Eli perinteiset 10-15 minuutin lämmittelyn piikkiin menevät aerobiset saavat riittää. Olen siis sisällyttänyt aerobisen lämmittelyyn, mutta ennen tason nostamista (vastus, mitä tosin koskaan pidä suurella teholla) harjoittelen muutaman minuutin kevyemmällä tasolla.

Kuvahaun tulos haulle homer simpson sport

Miksi näin? No, sen verran ikä painaa, että kroppani ei ehdi palautua riittävästi pidemmästä aerobisesta, tai jalkojen lihakset oikeastaan. Erityisesti reisilihakset tarvitsisivat yhden välipäivän pidemmän aerobisen jälkeen, mikä taas ei mene yksiin jääharjoitteluaikojen kanssa. Koska kunto on kohonnut selvästi ja jaksan vetää kisaohjelman parhaimmillaan 4-5 kertaa samalla harjoittelukerralla, pitkän aerobisen poistaminen voi olla hyväkin vaihtoehto. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, edes tenttikirjan lukeminen ei viime aikoina ole tuonut hommaan mielekkyyttä. Asiaan vaikuttanee sekin, että olen taas ”oppinut” lukemaan myös kotona.

Koska salitreenissä alkoi olla huolestuttavia kaavamaisuuden merkkejä, ajattelin ensi viikolla kokeilla hieman erilaista kokonaisuutta. Ensi viikolla ajattelin hieman vähentää ns. tavallista lihastreeniä, ja panostaa sen sijaan toiminnalliseen harjoitteluun. Jälkimmäisellä tarkoitan mm. leikkimistä crossfit -telineillä. Vaihtelun ohella haluaisin kehittää kehonhallintaa, minkä mm. boksit, renkaat ja erityisesti apinarata mahdollistavat. Tänään testiin pääsi apinaradalla mm. muutama neljä ”askelta” eteenpäin (molemmilla käsillä johtaen), jalat ylös -liike 2-4 kertaa, taas eteenpäin ja kiepillä alas. Tarvittaessa pidän lepohetken matkan varrella roikkumalla jalkojen varassa. Tällöin käsivarret saavat huilata. Olen siis ominut crossfit -radan tietämättä lajista yhtikäs mitään. No, mikäs siinä jos homma toimii ja on hauskaa!

Kuvahaun tulos haulle homer simpson as monkey

Akroliikkeissä olen hieman jumissa, sillä rohkeus ei tahdo riittää puolivolttiin. No, eivät toisaalta olosuhteetkaan. Tästä syystä olen panostanut aiempien liikkein paranteluun, ja koettanut keksiä pieniä yhdistelmiä. Jos edistymisiä haetaan, käsilläseisonta on selkeästi menossa oikeaan suuntaan! En uskalla asettaa mitään suuria tavoitteita, mutta olisi kieltämättä hienoa, jos vaikkapa loppukesästä homma sujuisi ilman seinää.. No, sitten vaan harjoittelemaan päivittäin! Hieman kieltämättä harmittaa, kun perusasioita (kuperkeikkoja) tulee kerrattua liian vähän. Toisaalta treenikertojen rakenne muokkautuu ja kehittyy ajan kanssa, eli enköhän opi niitäkin tekemään riittävän usein.

Jäällä
Perjantaita laskematta jäällä on mennyt harvinaisen hyvin. No, ripittäydytäänpäs perjantaista saman tien niin ei jää vaivaamaan! Taustalla oli todennäköisesti fyysisesti (ja henkisesti) raskaan viikon vaikutukset. Ts. kroppa alkoi olla väsyksissä. Jääharjoitus olisi kannattanut jättää pääasiassa perusasioiden ja variaatioiden harjoitteluun (yksöishyppy-yhdistelmät eri lähdöistä ja paljon askeleita), mutta tietenkin oli pakko edistymisestä humaltuneena vetää täydellä teholla. Piruetit kylläkin menivät kohtuullisen hyvin, mutta hyppyjen kohdalla oli varsin kömpelö meininki. Samat tutut virheet toistuivat, eikä korkeuskaan ollut päätä huimaava. Onneksi tiedostin mistä todennäköisesti oli kyse, enkä antanut itseni turhautua. Ne toistot olisi vaan pitänyt jättää vähemmälle.. No, koko ajan tässä viisastuu!

Kuvahaun tulos haulle homer simpson d'oh


Niin, ne onnistumiset! No, ensinnäkin kunto on kohonnut kisaohjelmaa tehdessä paljon. Nykyään saan vedettyä ohjelman yksien harjoitusten aikana kahdesti musiikkiin, ja useampaan kertaan ilman. Myös elementtien sitominen menee paremmin, eli kehittymistä on tapahtunut. Tuskahikeä tuottanut askelsarja menee myös kohtuullisen hyvin, mutta yksi kohta vaatii hiomista. Jos kisoihin mennessä ei parannusta tapahdu, teen todennäköisesti viime hetken muutoksen.

Aiheeseen liittyvä kuva

Ehkä eniten eteenpäin on mennyt kaksoisritti, mutta myös axelissa ja kaksoissalchowissa on tapahtunut pientä kehitystä. Rotaatio on (yllätys yllätys!!) vajaa, mutta aiempaa vähemmän. Ilmeisesti hyppyni paranevat vähitellen, eivät yksittäisen oivalluksen kautta. Tämä on kieltämättä turhauttavaa. Yleisfiilis: Vaikka tiedä muiden kilpailijoiden olevan teknisesti minua edellä, kyllä näillä saavutuksilla kehtaan mennä kisaamaan! Tavoitteenani on tosiaan sijoittumisen sijaan tehdä henkilökohtainen piste-ennätys.

Kotona
Kotitreeni painottuu lähinnä venyttelyyn sekä keskivartalotreeniin. Itse asiassa pyrin sijoittamaan treenit suurimmaksi osaksi kodin ulkopuolelle, jolloin kotona ehtii tehdä muutakin. Keskivartalotreenin ja notkeusharjoitteiden ohella olen ottanut projektiksi korjata lantion virheasentoa, mikä hankaloittaa erityisesti hyppyjä. Itse asiassa korjausliikkeitä tulee tehtyä myös salilla.

Ongelmana on nk. lonkkalepo. Luistelun ohella tuo asento on todella huono mm. selän kannalta, sillä toispuoleinen painopiste johtaa lihasten turhaan kuormittumiseen. Seisoessa olen siis pyrkinyt tuota asentoa välttämään. Myös istumista toinen jalka toisen päällä yritän välttää, mikä muuten ei ole ihan helppoa. Kiitos vuosien maneereiden. Yritän hakea oikeaa asentoa myös tasapainolaudalla ja sekä ”puolipallolla”. Jälkimmäisesti en muuten tykkää. Onneksi vimeaikaiset ”toimenpiteet” ovat tuottaneet tulosta, sillä toispuoleinen alaselän jumitus on selkeästi vähentynyt. Myös hypyissä tapahtunut pieni kehitys liittyy yrityksiin korjata tätä virheasentoa. Käytännössä lantioni ”tipahtaa” hypyissä ja pirueteissä, ja muussakin liikkumisessa. Siispä ilmoitusasia erityisesti naisille: Vaikka lonkkalepo on mukava ja myös hemaiseva poseerausasento, välttäkää sitä.

Kuvahaun tulos haulle hip pose

Yhteenvetoa:
Tällaista siis tällä kertaa. Vaihtelu virkistää, ja motivaatio kasvaa kun harjoittelu tuotta hieman tuloksiakin. Kun mietin kuluneita vuosia aktiivisemman ja ennen kaikkea tavoitteellisen treenin parissa, koen kehittyneeni myös treenaajana. Voi järkytys tuota sanatoistoa.. Teen jatkuvasti samoja virheitä, mutta olen myös oppinut virheistäni. Alan ymmärtää järkevän kokonaisuuden merkityksen tulosten kannalta. Käytännössä tämä tarkoittaa harjoittelun sisällön, riittävän levon sekä ravinnon tasapainoa. Joka päivä ei tule vetää täydellä teholla. On myös erittäin tärkeää kiinnittää huomiota ns. hienosäätöön, perustekniikkaan. Jäällä tämä tarkoittaa perusluistelua, askeleita ja teränkäyttöä yleensä.

Olen hyväksynyt sen, että en kehity suurin harppauksin. Tosin en myöskään kiellä sellaisen mahdollisuutta. Liikkeeni kehittyvät vähän kerrallaan, mutta jatkuvasti. Tämä vie aikaa, mutta etuna on parempi varmuus. Kun lähden harjoittelemaan, en enää odota ihmeitä, vaan pieniä edistymisiä. Ylipäänsä olen oppinut kärsivällisyyttä. Lisäksi olen oppinut miten tärkeää on kiinnittää huomiota laatuun. Koska saan valmennusta todella vähän, on omalla vastuullani kiinnittää huomiota liikkeiden laatuun. Tämän vuoksi mietin edellisellä kerralla harjoituskerran vahvuudet ja heikkoudet. Jälkimmäisiä yritän paikkailla seuraavalla harjoituskerralla: ”Ensi kerralla kiinnitän huomiota tähän”. Tästä on ollut jopa ollut hyötyä!

Kuvahaun tulos haulle homer simpson remember

Ylipäänsä otteeni on muuttunut rennommaksi. Haluan kehittyä, mutta en koe kehittymistä pakolliseksi. Tämä asenteiden yhdistelmä on lisännyt motivaatio mukavasti, samoin rohkeutta. On paljon helpompaa uskaltaa yrittää ilman onnistumisen pakkoa. Odottelen innolla seuraavaa treenikertaa niin jäällä kuin salilla. Eli ei kun menoksi, ainakin tulevan lepopäivän jälkeen!

Kuvahaun tulos haulle homer simpson holiday


P.S Älkää uhitelko ylätaljalle. Siltä rakkineelta saa näköjään herkästi turpiin.. Kyllä, luitte oikein. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti