keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Ruokavaliolla murhasyyte

Tietenkin myös minä sorruin lukaisemaan Iltalehteen ilmestyneen artikkelin 1-vuotiaasta vegaanista, jolle päiväkoti ei ole valmis tarjoamaan ruokaa. Ruokaa kyllä, mutta ei vegaanista. Moni kauhistui kohdassa ”1-vuotias vegaani”. Suuri osa huolista liittyi lapsen ravintoon erityisesti monipuolisuuden kannalta. Moni näytti ajattelevan, että vegaaniruoka ei sovellu kasvavalle lapselle. En ole ravitsemustieteilijä, mutta aivan 100%:sesti en tällaista oletusta allekirjoita. Vegaaniruokaa säännöllisesti harrastavana voin todeta, että tuotokset ovat kaikkea muuta kuin keitettyjä vihanneksia. Ainakin ne ruuat joita olen valmistanut eivät ole kevyimmästä päästä, vaan tuhteja proteiinipitoisia ”pöperöitä”. No, ei niistä pakko olisi sellaisia tehdä, mutta ilmeisesti pidän pöperöistä. Tai muhennoksista. Tai mössöistä.

Aivan täysin en kuitenkaan osaa myötäillä ajatusta näistä pikkuvegaaneista. Vegaanius perustuu ideologiaan, vaikka toki ruokavaliota voi noudattaa myös terveyssyistä. Tai kuten minä (eli se paras ja ainoa tyyli kuten kaikki muukin toimintani), ihan muuten vain. Ehkä käsitykseni on pahasti kiertoutunut, mutta oli kyse mistä ideologiasta tahansa, oletan aidon sitoutujan olevan valmis taistelemaan ideologiansa puolesta. Taistelun ei tarvitse tarkoittaa kyltin kanssa kailottamista eduskuntatalon edessä tai muutakaan vastaavaa, vaan se voi tarkoittaa ihan vain yksittäisiä arjen valintoja. Ajatuksena kuitenkin on seisominen oman ideologiansa takana haasteista huolimatta.

Olen ehkä huono esimerkki, mutta koska jokainen rakastaa minun kokemuksiani, otetaan nyt yksi ruokavalioon liittyvä noudattamani käytäntö. Olen siis kala-kasvis -ruokavalion edustaja. Kyläreissulla, kutsuilla tms. minulla on se periaate, että minulle ei tarvitse laittaa omia ruokia. Joko syön riittävästi ennen siirtymistä paikkaan X, tai sitten lupaudun hoitamaan itse ruokailuni paikan päällä jos sellainen onnistuu. Olen äärimmäisen kiitollinen ja arvosta monia tuttaviani jotka ovat huomioineet ruokavalioni, mutta en pidä huomioimista itsestäänselvyytenä, saati sitten velvollisuutena. Olen itse ruokavalioni valinnut, ja kannan sen vaatiman vastuun.

Miten sitten päädyin tähän ruokavalioon? Voisin helposti olla täysin kasvissyöjä. Sen verran olen kuitenkin murhaaja, että kananmuna ja maitotuotteet pysyisivät, vaikka soijamaito onkin päivittäin käytössä. Ruokavaliollani ei ole terveydellistä tai ideologista taustaa. Minä lähinnä siirryin siihen. No, myönnettäköön että lihan kulutuksen vähentyessä myös sietokyky laski. Elimistöni reagoi tavalla, jonka yksityiskohdat jätän kuvailematta. Kun sekaruokaa ei syödä lapsena lainkaan, ei ruuansulatus tule toimimaan liharuokien kohdalla, kiitos suoliston bakteerikannan. Haittaako tämä? Ehkä ei, jos lapsi haluaakin pysyä vegaanina. Sosiaaliset suhteet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta. Lisäksi on hyvä muistaa, että jonain päivänä lapsella on oma ajatusmaailmansa, ja kenties ideologiansa. Voi myös käydä niin, että vegaanius ei tunnu ns. omalta jutulta, vaan kannattaa vaikkapa riistan suosimista eettisistä syistä.

Kuvahaun tulos haulle homer simpson hunting

Vegaanius on täynnä kauniita ajatuksia eläinten ja luonnon kunnioittamisesta. Osa ajatuksista jopa toteutuu, joskaan eivät kaikki. Esimerkiksi ekologisuus ei kasvisruuassa ole aina niin huipussaan. Olen aikaisemmin pohtinut aihetta täällä. Ruokavaliot ovat ajan myötä muuttuneet asiaksi, jolla ihmiset voivat kohottaa itsetuntoaan, löytää elämälleen sisältöä ja tietenkin tulla paremmiksi ihmisiksi. Jälkimmäisen varjopuolena on vastakkainen ajatus: toisin tekevät ovat huonompia ihmisiä. Jokainen vegaani tai ”sekaani” ei edusta ääripäätä, mutta kieltämättä vegaanien keskuudessa lisääntynyt syyllistäminen ja sekaanien arvostelu on alkanut särähtää korvaan. Riippuen perheen mielipiteiden jyrkkyydestä, moni asenne siirtyy myös lapseen. Allekirjoitan ajatukset luonnon kunnioittamisesta ja suojelemisesta, etenkin jos sellainen vieläpä onnistuu arjen valintojen kautta. Mitä arvostan vähemmän, on syyllistävän asenteen opettaminen. Oli lasten maailma miten brutaali tahansa, mielestäni on jo loogista jos lauseella ”te olette murhaajia kun juotte maitoa” ei tehdä ystäviä.

Kuvahaun tulos haulle lisa simpson guilty vegan

Voiko lapsen sitten pakottaa sekasyöjäksi?” Me aikuisethan muokkaamme pienokaisia varsin räikeästi, sillä riittävän pienenä kaikki käy. Tai sitten ei, sillä tietyssä iässä tulee monille ”yök, en syö” -vaihe, joka menee ohi, tai sitten jatkuu läpi aikuisiän. Kysymys on siinä mielessä haasteellinen, koska kukaan aikuinen ei voi ennustaa lapsensa ajatus- ja arvomaailmaa viidentoista vuoden kuluttua. Jos ruokavaliokysymyksiä tarkastelee fysiologisella tasolla, tie sekaanista vegaaniksi käy helpommin. Toisinpäin muutos onkin hieman haasteellisempi, etenkin jos suolisto ei ole kouliintunut sekaruokavaliota varten. Ideologisella tasolla vaihtoehtoja lienee jo enemmän. Itse pitäisi tärkeänä opettaa asioiden eri puolet, ei ainoastaan sitä mikä kuulostaa kauniilta. Kyllä, erityisesti tehotuotannolla tuotettu liharuoka taitaa tosiaan valintana olla vähemmän toivottu niin eetisellä kuin ekologisella tasolla. Toisaalta maapallon toiselta puolelta kuljetetut vegaanituotteet ovat tuskin nekään ekologinen vaihtoehto. Lattiakanaloissa kanat kipittelevät todella tiiviinä yhdyskuntana, ja tuo surkea elämä loppuu yhtä surkeasti. Samaan aikaan kun vispaamme enkelin sädekehä pään päällä soijakermaa kakun päälle, palmu-parkoja kärsii tuotteeseen käytetyn palmuöljyn vuoksi.

Kuvahaun tulos haulle homer simpson destroying environment


Pikku hiljaa alan uskoa, että täydellinen paasto on ainoa ekologinen ja eläinystävällinen ratkaisu. Silläkin on jokunen sivuvaikutus, jolloin joudumme ottamaan kiltisti lusikan kauniiseen käteen ja hyväksyä tappaja -luonteemme. Jo tämänkin tosiasian nojalla tuleville sukupolville voisi opettaa edes jotain, ainakin omasta mielestäni tärkeää: Kunnioita toisen valintoja, ja vältä syyllistämistä.” Oli ruokavalio mikä tahansa, se tuskin on oikotie paremmaksi ihmiseksi, saati sitten oikeuteen nousta muiden yläpuolelle. Luontoa ja eläimiä voi suojella ja arvostaa monella tavalla. Ihmisten kohdalla taas keskinäisellä kunnioituksella pääsee harvinaisen pitkälle. 

Kuvahaun tulos haulle homer simpson hippie

3 kommenttia:

  1. Vegaanius on kasvava suuntaus Suomessa, ja luulen, että kymmenen vuoden kuluttua pidämme sitä yhtä "normaalina" kuin maitotuote- ja kananmunaversiota =) Mikäli päiväkoti ei tarjoa vegaaniruokaa, se tuotakoon kotoa eväänä. Mielestäni 1-vuotiaalle olisi helpompi jo ravitsemuksellisesti tarjota esim. tuo lakto-ovo-versio, mutta toki, jos perhe on kovin tiukka, se ei välttämättä tunnu heistä hyvältä idealta. Tosin, useinhan "tiukkojen" suuntausten vesat kasvatetaan muutenkin kotihoidossa (no, ehkä vähän kärjistys), joten ongelmaa ei synny. Mikä sitten on hyvää ja eettistä - se onkin haastava kysymys. Omassa perheessä ruuat vaihtelevat sekaruuasta vegaaniseen, eli asiaa ei ole vielä omalla kohdalla tarvinnut (onneksi ;)) tarkemmin pohtia.

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä tuosta ruokien tuomisesta. Ideologian voi valita, allergioita ei. Jos ideologian kanssa on tosissaan, kaiken järjen mukaan kannattaja on valmis näkemään vaivaa. Mahdollisen päiväkotiin ja kotiin saapuvat ylitiukat asenteet tosin huolestuttavat. On toki maltillisiakin kannattajia, mutta sellainen "lihaa ja maitoa käyttävät ovat murhaajia"-asenne kulkeutuu helposti myös kodin ulkopuolell ja lapsen mukana päiväkotiin. Jos vegaanius tuottaa enkelin sädekehän, kavereiden haukkuminen murhaajiksi huitaisee sädekehän jorpakkoon alta aikayksikön :S

    VastaaPoista
  3. Hyvää pohdintaa! Olen kanssasi samaa mieltä siitä että päästään pitkälle kun kunnioitetaan toisten valintoja ja vältetään syyllistämistä. Mielestäni meillä on asiat suhteellisen hyvin tämän asian kanssa Suomessa, tuntuu että monessa muussa maassa käydään paljon kärkkäämpiä keskusteluita aiheesta.

    VastaaPoista