tiistai 16. elokuuta 2016

Kohti syksyä opiskellen, treenaten ja soittaen

Tänään on aika siirtyä taas pikkuisen lähemmäksi arkea, toisin sanoen jääharjoitukset alkavat. Olen jo pidempään odotellut innolla ohjattuja harjoituksia, sillä ohjeistuksen ohella on mukava nähdä muita luistelijoita. Lisäksi tiistain ryhmään on ilmeisesti liittymässä yksi aikuisluistelija lisää, joten saan siis "vertaistukea". Luistelukuviot muuton jälkeen ovat vieläkin kysymysmerkin alla. Odotan vielä yhdeltä seuralta vastausta, mutta näiltä näkyminen nykyisen seuran ohella on yksi vaihtoehto. Haasteena tulisi olemaan matka ja hieman korkeampi hinta. Toisaalta ajattelin käydä kokeilemassa harjoittelua uudessa seurassa kunhan vain sopiva hetki tulee. En odottanut että toisen seuran löytäminen osoittautuisi näin haasteelliseksi! En halua antaa itsestäni nirsoa kuvaa, mutta vaikka aikuisluistelua on uudella paikkakunnalla/alueella runsaasti tarjolla, valtaosa on enemmänkin luistelukoulua tai kuntoluistelua. Vaikka itse sanonkin, olen sen verran edistynyt viimeisen parin vuoden aikana, että paluu alkeisiin olisi sama kuin lopettaminen. Toki perusasioita on välillä kerrattava, mutta en haluaisi jäädä vaikeammissa liikkeissä vain oman harjoittelun varaan.

Lähiopetuksen alkamiseen on vielä jokunen viikko, mutta kandiesseen kimppuun olen onnistunut käymään. Nyt on menossa ns. korjausvaihe. Kun olen työhön tyytyväinen, lähetän vämän ns. väliversion opettajalle. Sitten teen viimeiset materiaalilisäykset, kun pääsen helpommin yliopiston kirjastolle materiaalien pariin. Valitettavasti nämä eivät kuulu lainattavaan aineistoon, vaan ne on varattava etukäteen käyttöä varten paikan päällä. Eiköhän tämä tästä! Noin kuukauden kuluttua alkaa praktikumin ensimmäinen osa, mikä tulee työllistämään, ainakin kuulemani mukaan. Harmittaa hieman kun muutto kohdistuu syyskuun lopulle, sillä joudun karsimaan ensimmäisen periodin opiskelusta. No, kunhan kandiessee valmistuu ja praktikumin ensimmäinen osa hoituu nyt syksyllä, olen turvallisilla vesillä. Kieltämättä haaveilen hieman gradun pariin pääsemisestä jo keväällä, mutta katsotaan nyt miten tämä syksy menee. Muutto ja sopeutuminen kuitenkin vievät oman aikansa ja energiansa. Tapahtuu vauhdissa muutoksia mihin suuntaan tahansa, pidän kiinni hyväksi havaitusta taktiikasta: työskentelyn määrää voi muuttaa, muta ei lopettaa. Kun työskentely (sallitut lomat huomioiden) on jatkuvaa, projektin saaminen päätökseen on aina todennäköisempää kuin täydellisten taukojen kanssa. Lisäksi rutiinit pysyvät yllä, ja kyky tulkita tieteellistä materiaalia.

Liikunnan puolella ei ole tapahtunut mitään huikeita muutoksia. Kestävyysharjoittelu on siirtynyt jäälle viivaluistelun muotoon, sillä laiskuus tahtoo saada ylivoiman jään ulkopuolella. Kesän aikana lisääntynyt keskivartalon hallinnan harjoittelu on tuottanut positiivisia tuloksia erityisesti hypyissä ja pirueteissa, siispä suunta pysyköön samana. Hyppyihin kaipaisin hieman lisää korkeutta ja lennokkuutta. Hankaloittavana tekijänä selkä ja alastulojalan puoleinen, eli oikea lonkka tahtoo kenkkuilla hyppyjen alastuloissa. Yritän nyt selvitellä syytä näin alkuvaiheessa, jos asialle voisi vaikkapa tehdä jotain. Lonkkaa vahvistavista liikkeistä tuskin olisi haittaa? Toisaalta alastulotekniikkaa lienee kai hyvä hioa jään ulkopuolella niin, että polvi joustaisi riittävästi ja tärähdys vaimentuisi. Vanhuus ei tule yksin.. Axelissa ja kaksoissalchowissa sellainen juuri ja juuri havaittavissa oleva kehittyminen jatkuu. Kummankin hypyn kohdalla huomaa sen, että tekniikka ei tule itsestään, vaan vaatii keskittymistä ja hakemista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim. seitsemästä hypystä 3-4 menee tekniikan hakemiseen, yhden kohdalla oikea suunta löytyy, ja 1-2 onnistuu paremmin. Toivottavasti nämä luvut kääntyisivät jossain vaiheessa päinvastaiseen suuntaan. Kaksoisritti on raivostuttavan lähellä, eli alastulo pitäisi saada kuntoon. Yritän mielikuvaharjoittelun kautta keskittyä oikean jalan alastuloon, mutta käytännön tasolla vasen jalka käväisee aina jäällä. Se mokoma.. Kaksoisflipissä keskityn edelleenkin rotaatioasennon parantamiseen, mikä meneekin vähän paremmin, mutta ei toki puhtaasti. Pirueteissa kehonhallinta on mennyt parempaan suuntaan, mutta piruetit "sisäänpäin" eivät tahdo onnistua millään! Kisaohjelmassa käytettävä vaaka-biellman menee jo varmemmin kuin keväällä. Lisäksi olen ottanut "lentävän vaakapiruetin" projektiksi. Tämä projekti vain tahtoo aina päätyä siihen, että löydän itseni polviltani kummastelemassa miten tässä taas kävi näin. Hyppy-istuma menee ehkä hieman paremmin kuin keväällä, mutta korkeutta ja lennokkuutta kaivataan tähänkin.

Kuluneen reilu viikon tai parin aikana on selkeästi ollut jonkinlainen "jämähdyskausi", sillä kehitystä ei ole liioin tapahtunut, tai sitten se on ollut vähäistä. Tällaisina kausina on oma haasteensa pitää motivaatiota yllä, oli kyse sitten liikunnasta, soittamisesta tai opiskelusta.

Mitähän tänään? Koska treenit alkavat vasta viideltä, tässä ehtii hyvin ainakin tuijotella kandiesseetä. Nyt kun muutto lähestyy, on käytännön asioita hyvä tehdä pienissä erissä päivittäin aina tavarainventaariosta ärsyttäviin paperitöihin. No, nykyään jälkimmäiset ovat niin raskaita, että on löydettävä oikea verkkosivu ja kirjoitettava uudet tiedot merkittyyn kohtaan, ja klikattava sitten kohdasta "tallenna" tai "lähetä". Pahimmassa tapauksessa on myös tulostettava jotain. Hirveää! Viulun kanssa on viimeinkin tullut hieman uutta soiteltavaa, toisin sanoen Gavotti Suzuki -viulukoulun 6. osasta. Viime viikkoisen "konsertin" jälkeen jätin pelimannimusiikin hetkesi tauolle, oli tuo musiikki miten riemukasta tahansa. En ole ainoa jolla liikaa soitettu musiikki tulee korvista ulos, vaan myös naapurini. Kiitos heille kärsivällisyydestä!

Oikein mukavaa jo eilen alkanutta viikkoa kaikille, koitetaan pitää mieli virkeänä harmaasta ja sateisesta säästä huolimatta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti