perjantai 5. elokuuta 2016

Ensitapaaminen "pikku-ukkelin" kanssa treenikuuumisia

Olin aloittaa kirjoituksen perinteiseen tapaan, eli "viikko on taas vierähtänyt nopeasti, mutta leppoisasti loppua kohti". Nopeudesta voin kyllä olla samaa mieltä, mutta leppoisuus oli hieman pienemmän roolissa, vaikka sen puuttuminen oli kaikkea muuta kuin negatiivinen ilmiö. Pitkän ja raskaan työn jäljiltä sisareni perheeseen syntyi "pikku-ukkeli", miksi häntä vaistomaisesti kutsuin ja tulen varmasti kutsumaankin. Kun poika on teini-iässä, hän saattaa antaa tädilleen hieman negatiivista palautetta tämän nimen käytöstä. Kuten olen useaan otteeseen todennut, olen äärimmäisen kyyninen enkä liikutu helposti. No, kun astuin sairaalan huoneeseen sisälle ja näin sisareni kunnossa ja pikku-ukkelin retkottamassa vatsan päällä, oli suuren työn takana nieleskellä kyyneleitä. Vaikka minulle on yksi ja sama mitä sukupuolta lapsi on, myönnän että hauska suunnitella "äijäpuoleni" tuomista esille. Luonnollisesti isosisko ei tule jäämään ilman tätinsä huomiota, sillä hänhän alkaa olla virallisesti niin iso tyttö, että tulevana vuonna pääsee/joutuu kanssani jäälle. Ai miten niin yritän manipuloida uusia sukupolvia tämän lajin pariin? Toinen herkistymiseen altistava tilanne syntyi silloin, kun tuore isosisko silitti varovasti pikkuveljen vatsaa ja lauloi tälle kauniin hennon heleällä äänellään.

Muuton suhteen asiat selviävät hiljalleen ja yksi kerrallaan. Maanantaina poikkesin hakemassa opiskelijakorttiin uuden lukuvuositarran sekä palauttamassa edellisen tehtävänä kirjan yliopiston kirjastoon. Olen myös yrittänyt tehdä suunnitelmia syksyn opintoja ajatellen. Kun avasin kandityöni tauon jälkeen, kokonaisuus näytti sekavalta, mutta yritän saada kokonaisuutta kohti järjestystä turhia panikoimatta. Vaikka harrastusten pitäisi olla täysin toissijaisia, taitoluistelun jatkaminen on aiheuttanut paljon päänvaivaa. Pk-seudulla hinnat ovat korkeammat ja aikuisluistelun tarjonta ja harjoitusajat ovat aivat toista luokkaa kuin nkyisellä paikkakunnalla. Muutama sopiva seura löytyi, mutta joudun valitsemaan korkean kausimaksun, myöhäisen harjoitusajan tai kaukana sijaitsevan harjoitusajan väliltä. Nyt jos koska arvostan nykyisen seurani tarjontaa aikuisluisteluns suhteen! Toisaalta en voi liikaa kritisoida uusia seuroja, sillä en ole kokeillut harjoittelua muualla. Periaatteessa voisin jatkaa harjoitellua nykyisessä seurassa, mutta junamatka tekee hommasta hintavaa ja aikaa vievää. No, ehkä tämäkin solmu vielä aukeaa. Toisaalta junalippujen kanssa hinta nykyisessä seurassa nostaisi hinnan samalla tasolle kuin pk-seudulla.

Jääkausi on käynnistynyt mukavasti, tosin yleisövuorojen varassa. Toisaalta näin alkuun vähän vähempi harjoittelukerta voi olla hyvä tapa palata lajin pariin. Axel ja kaksoissalchow kehittyvät hiljalleen, vaikka työtä on vielä paljon. Axelissa rotaatioasento on paranemaan päin, mutta lennokkaaseen hyppyyn on vielä matkaa. Kaksoissalchowissa tekniikka ei ole vielä iskostunut, mutta löytyy yleensä pienen korjailun myötä. Kopahdus kuuluu monessa hypyssä, mutta hypätessä riittävän korkealle alastulo on selvästi parempi. Kaksoisritin suhteen alan olla toiveikas, ja uskaltaudun asettamaan tavoitteeksi sen onnistumisen (ei tosin puhtaasti) tämän vuoden puolelle. Tällä hetkellä rotaatio jää hieman vajaaksi ja alastulo yhdelle jalalle on vielä hakusessa, mutta selvästi aiempaa lähempänä. Lentävä vaakapiruetti on myös liittynyt harjoiteltavien liikkeiden joukkoon, ja menee paremmin kuin vuosi takaperin jolloin en uskaltanut edes hypätä. Hyppyä seuraava piruetti taaksepäin ei vielä pyöri kunnolla, mutta on ollut suuri saavutus uskaltaa hypätä. Jos siis harjoittelu tulee onnistumaan myös muuton jälkeen, kenties tulevina kausina voisi uskaltaa haaveilla edistymisestä. Toisaalta mukaan mahtuu pakostikin harjoituskertoja, joina liikkeet eivät yksinkertaisesti onnistu, eikä selkeää syytä löydy. En kuitenkaan usko että "nihkeä" harjoituskerta olisi hyödytön ja kalliin harjoitusajan hukkaamista, sillä sellaisina kertoina henkinen puoli on parhaiten kehitettävissä. Syksyn projekteina ovat siis axelin ja kaksoissalchowin hiominen, kaksoisritti yhdelle jalalle alas, lentävän vaakapiruetin toisen piruetin parantaminen sekä vauhdin lisääntyminen askeleissa. Kilpaileminen jäänee kevään puolelle, mutta yritän uskaltautua harjoittelemaan myös ohjelmaa, mikä toistaiseksi on sama kuin keväällä.

Näiltä näkyminen lienee turvallista siirtyä viikonlopun viettämisen pariin. Tänään päivän "suunnitelmiin" kuuluu liikkumista ja soiton harjoittelua sekä kotitöitä. Jos huomenna sää sallii, onkin tiedossa reissu Espooseen ulkoilun ja hyvällä onnella shoppailun merkeissä. Tämän äärimmäisen laiskan shoppailijan on nimittäin aika katsoa kaappiin pari ..ööh.. käyttävaatekappaletta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti