lauantai 23. elokuuta 2014

Suuria muutoksia edessä..

Taas yksi viikko on saavuttanut loppupuolen. Vaikka päivät ovat tavalliseen tapaan menneet heprean ja muun tekemisen merkeissä, paljon uutta on saapunut piristämään, ja toisaalta tuomaan uusia haasteita arkeen. Viime vuonna näihin aikoihin alkoi monen vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen uusi elämä, ja vaikka kyse on "vain" opiskelupaikasta, tasaisen ja pidemmän päälle apaattisen syömishäiriön täyttämän elämän tilalle se oli suuri muutos. Syksy meni eteenpäin, joulu lähestyi ja alkanut seurustelu toi elämälle vieläkin enemmän sisältöä. No, kesäopiskelun jälkeen oletin lähinnä aloittavani ns. varsinaisen opiskelun, mutta reilu viikko sitten eräs uutinen muutti kaiken, siis yhä parempaan suuntaan: kumppanini kanssa saimme asunnon! Kun yli puoli vuotta yhteinen oleskelu on tapahtunut yksiössä välillä kolmistaankin lapsen ollessa kyläilemässä, nähtyäni tulevan asunnon en ollut uskoa silmiäni. Kaksi huonetta enemmän kuin nyt! Tieto asunnosta oli samaan aikaan suuri huojennus, mutta myös iloisin uutinen aikoihin. Tuntuu melkein käsittämättömältä ajatella, että pian loppuu reissaaminen kahden asunnon välillä, eikä tarvitse enää katsella nykyisen asuinpaikan menoa. Myönnettäköön että hieman jännitän miten pidentyneitä koulumatkoja jaksaa, mutta sitten tajusin, että lähes sama aika menee osalla vaikka lähempänä Helsinkiä asuisi. Onneksi olen tottunut lukemaan julkisissa kulkuvälineissä, joten osan opiskelusta voi hoitaa matkojen aikana. Ja eiköhän kauan kaivattu elämä saman katon alla kompensoi moninkertaisesti.

Kun tieto muutosta tuli, innostuin välittömästä tekemään inventaariota tavaroiden suhteen. Taas poistui paljon vaatteita UFF:lle. Ja yllättäen 90% vaatteista oli sellaisia, jotka jossain vaiheessa muuttuisivat "tavoitevaatteiksi". Samalla saa lähteä kaikki muukin, mikä vähänkin muistuttaa tai peräti kannustaa syömishäiriön suhteen. Tosin nykyistä tilannetta ajatellen olen kahden vaiheilla sen suhteen, että säästääkö vanhat ateriasuunnitelmat vai ei. Mikäli vain saan asenteeni ja ajatukset mahdollisimman terveelle puolelle, ateriasuunnitelma voi toimia erittäin hyvänä ohjeena saada kokoon riittävä määrä ravintoa. Jos vaikka ensisijaisesti tähtäisi tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon? Jääköön kysymysmerkki sikseen, nyt voisi vaikka päättää että ateriasuunnitelma TOIMII HYVÄNÄ OHJEENA.

Nyt joudun toteamaan että vegaanisten mokkapalojen ohje viivästyy hieman, mutta yritän muistaa koota ainekset paperille ja tänne blogiin asti. Teille jotka soijasuikaleista tykkäätte valmistaa ruokaa, suosittelen lämpimästi niitä soijakermakastikkeen kera! Uskomatonta mutta totta, minä joka olen ties miten monta vuotta laskenut kaloreita, tykkään tehdä ja myös syödä ruokia joissa rasvaa ja vehnäjauhoja ei säästellä. Viime viikonlopun "saavutus" taisi olla soijamaitoon tehty pinaattikastike, mikä kelpasi myös nuorimalle "testaajalle". Seuraava askel voisikin olla feta-pinaatti-lasagne..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti